sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Jäljellä

Nyt ollaan parina päivän päästy tuonne metsäänkin rämpimään, jälkitouhuihin tietenkin.
Pienten alkukangistelujen jälkeenhän meillä ei suurempia ongelmia ole ollutkaan, nyt vain jänskätti mitä tämä pitkä treenitauko on saanut aikaan.

Eka jälki oli "muistellaanpas miten homma pitää hoitaa"-jälki, vain noin 40m pitkä jos sitäkään, namia kohtuu tiheään, eikä tiukkoja kulmia vanhentua annoin 45min. Lopussa pikkupurkki erikoisherkkua - kissan märkäruokaa. Äärimmäisen helppoa siis.

Valjaiden pukeminen oli kohtuu haastavaa puuhaa, kun pikku-miäs ei tahtonut pysyä housuissaan. Kohkas ja kohkas, sinkoili, pusutti ja veti milloin mihinkin suuntaan. Siinä vaiheessa kun olin lopulta saanut liinan kiinni valjaisiin, ei tainnut jalat koskea allekirjoittaneella maahan, kun mentiin ja lujaa. Eihän tämmöisestä mitään tule kun keskittyminen on täysi 0 ja intoa aivan mahdottomasti!
Ikävä karjaisu "Maahan" ja  homma saatiin hallintaan. Hetki rauhoittumista ja sitten hillityssä järjestyksessä jäljelle. Jälki löytyi ja tasaisen varmasti namit katosivat napaan kun nenä kynti sammalikkoa. Loppu palkka löytyi ennen kun kerkesin kissaa sanomaan. Aivan liian helppoa ja jos Gee osaisi puhua se olisi takuu varmasti tokaissut minulle epäuskoisena että "Et voi olla tosissasi, tässäkö tämä oli? Onko tämä joku vitsi vai?"
Homma siis näytti olevan edelleen paketissa - hienoa!

Uusi päivä ja uusi jälki.
Reilu 100m jälki joka vanheni tunninverran. Namia harvakseltaan, mutta kuitenkin niin että saadaan nenukka pysymään maassa, välissä pitempiä pätkiä ilman namia, yksi 90 asteen kulma. Lopussa kiitos seisoo eli kissanruokaa.

Ennen jäljelle menoa tehtiin metsälenkki, että suurimmat paineet jä häsläys jäisi pois.
Valjaiden ja liinan pukeminen sujui tällä kertaa huomattavasti edustuskelpoisemmin. ;)
Jälki löytyi ja nenä pysyi tiiviisti maassa. Jossain vaiheessa Gero onnistui hukkaamaan jäljen, mutta aktiivisen etsimisen jälkeen löysi sen ilman ohjausta joten matka jatkui. Kulmasta paineli ensin ohi, mutta huomasi itse hetimiten että metsään meni, palasi ja jatkoi oikeaan suuntaa. :)
Kaiken kaikkiaan mukavasti meni. Ohjaajalla ja koiruudella hyvä mieli. :)

Ennen kotiinlähtöä tehtiin vielä metsässä pikkuinen lenkki. Yllätyksekseni Gero bongasi edellisen päivän jälkemme ja ajoi sen tiiviisti nenä maassa alusta loppuun. :)

Keppejä ollaan treenattu erillän jäljestä, uskallusta vaan puuttu niiden lisäämiseksi jäljelle. Ehkäpä sitten "syssymmällä". ;)

Kiva viikonloppu ja ohjaaja "väsynyt, mutta onnellinen" (ja polvi ihan pirun kipeä)! :-P