maanantai 16. elokuuta 2010

Reissu, jota todentotta kaikki jo kaipasivatkin!

Kotiin on palannut täysin uudestisyntynyt ja reipas ZOO. Kyllä teki rentoutusreissu poikaa meille jokaiselle. Nyt taas jaksaa jatkaa tätä muuttorumbaa purkamalla säkit ja laatikot. Asunto näyttääkin tällä hetkellä lähinnä kaatopaikalta jätesäkkivuorien vuoksi (tällä tytöllä on vähän noita vaatteita näköjään kertynyt... ja pelkkiä käsilaukkujakin on tullut osteltua reilun jätesäkillisen verran...). Minä ja Gero yritetään suunnistaa säkkien yli loikkimalla ja välistä pujottelemalla, Pönde puolestaan on innoissaan ja leikkii Veikka Gustafssonia kiipeilemällä muuttolaatikko-jätesäkkivuorilla.
Tarttee lähteä vaatekaappikauppaan.........

Gero vietti viikkonsa uiden, uiden ja uiden sekä mummolta saatua hk blöötä mussuttaen. Nyt tie viekin kylpyyn, kun koira haisee juuri siltä miltä viikon järvessä ja kaislikossa loirinut koiran voi odottaakin haisevan- eli hyvin pahalta. Iho näyttää olevan onneksi kunnossa.
 Embo oli reissulla kuin toinen koira ja kohtauksiakin tuli vain yksi pieni, josta herra toipui hetkessä. Eetukin kunnostautui urheilun merkeissä ja vietti sekin järvessä tunnin jos toisenkin.

Lauantaina oli hurja ukkonen joka sai jopa allekirjoittaneen puntit tutisemaan iskettyään salaman maahan 15m päähän mökinkuistista jolla istuimme. Aivan mahtavaa, mutta ei kiitos ihan heti uudelleen. Eetu-ressu oli tietenkin ukkosesta kauhuissaan ja vapisi sängyn alla, mutta uskomattoman nopeasti herran mieli tällä kertaa tasaantui ja loppuilta meni kuin mitään ukkosta ei olisi ollutkaan. Gero oli meidän kanssa kuistilla katselemassa ukkosta, eikä korvaansa lotkauttanut ryskeelle, pötkötteli vain vieressä pää sylissäni. Kovimman jysäyksen jälkeen katsoi kerran taivaalle, että mitä seltä on niskaan putoamassa.

Pönö luuli varmasti kuoleensa ja päässeensä taivaaseen loikattuaan kuljetusboksista ulos: Ruoka ja ruokaa, joka puolella vain ihanaa vihreää ruokaa! Ja kyllä poitsu söikin. Pönö sai viipottaa joukon jatkona pihalla vapaana, mukula sai kaulaansa kissojen kaulapannan pienellä kulkusella varustettuna ja näin ei jääneet jäneksen liikkeet kuulematta.



Mitä pienet edellä sitä isot perässä, vai mitense nyt oli

Eetu jäi rannalle ruikuttamaan
Kyllä ne pienetkin osaavat!




Kilikali ja Korvat piitsillä :)



Tupuna joutui jäämään näistä pirskeistä pois ja pääsi (Tupunan mielestä joutui), jo ihan siitä syystä ettei autoon olisi mahtunut enää yhtään mitään, kummipoikani hyvään hoitoon. Palkaksi tästä suuresta kokemastaan väärydestään on rouva sitten työllistänytkin nuorta hoitajaansa unohtamalla täysin sisäsiisteyden ja pissimällä ahkerasti vessalaatikon viereen.
Kiitos Tupsukka, sinua ei varmasti enää siinä osoitteessa kaivata. :(

Hoitoon lähdön lähtökohdatkaan eivät olleet parhaimmat, kun pupu oli jo valmiiksi "loukkaantunut" saadessaan häädön espoosta ja joutuessaan muuttamaan tilapäisesti vantaalle. Rouva pupu ei suostunut olemaan missään tekemisissä meikäläisen kanssa vaan paineli murjottamaan telttaansa aina kun olin lähistöllä, muiden kanssa sopi kyllä keskustella ja herkutkin kelpasivat.

Eilen iltana oli kämpässä hiljaista sakkia. Gee makasi illan ja yön reporankana lattialla ja iltalenkkikin typistettiin puolentunnin minilenkiksi. Pönö makasi kuljetusboksissaan kuin raato vielä muutama tunti kotiinpaluun jälkeen, loputa kai hirmuinen pissihätä ajoi pupusen vessalaatikolle asioilleen.
Eetu lähti vantaalle, katsomaan kuinka elo siellä sujuisi...

Gee köllöttelee edelleen, mutta Pönde on jo toipunut rankasta viikosta ja vetää kämpässä satasta kiristäen meidän molempien hermoja tuttuun tapaansa.... :)