sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Tervetuloa syksy!

Ihmiset valittavat, että oli huono kesä ilmojen puolesta ja ettei kesä päässyt kunnolla edes alkamaan kun se jo loppui. Minulla ei ole valittamista, hellepäiviä oli vähän - hyvä!
Yksi kunnollinen ukkosmyräkkä ylitti torppamme koko kesän aikana, mutta siinä oli kyllä myräkkää ihan riittävästi. Meinasi jopa alkaa hiukan hirvittää. Ja luonnollisesti olimme sen jälkeen jälleen ilman sähköjä...No, siihenhän totuttiin tapaninpäivän myrskyn jälkeen, kun sähköjä sai odotella monta vuorokautta. Nyt päästiin vähemmällä.
Koirat eivät tietenkään sanoneet juuta eikä jaata koko ukkoseen ja kuvaamani videon taustalla kuuluu Hemulin kuorsaus...

Lintujen kesäloma on ohi ja joukkio on joutunut siirtymään kuistille, josta matka jatkuu lähipäivinä pysyvästi sisälle.
Myös Rva. Esteri Töppönen viettää pääosin aikaansa sisällä.
Unski Töppönen pitää majaa edelleen ulkona ja sinne herra tulee myös talveksi jäämään. Eristetty ja  lämmitettävä koppi valmistuu ensi viikon aikana. Herra tulee taatusti olemaan tyytyväisempi ulkona kuin sisällä jossa on aivan liian kuuma ulkoelämään tottuneelle jättikanille. Vaihtoehtona olisi tietenkin ollut asuttaa poika myös vanhaan kanalaan, mutta jotenkaan idea ei vain miellyttänyt. Ulkona on enemmän tilaa ja virikkeitä, eikä lämpötilan suhteen olisi paljoa voitettu - ei se lämpötila kanalassakaan olisi pakkasilla pysynyt plussan puolella. Vanhan kanalana ja sikalana toimineen tilan huoneilma myös hieman mietityttää... Ainut (ja erittäin suuri sellainen) miinus on se, että Unski joutuu olemaan ulkona yksin!
En uskalla jättää tuota rouvas kania vielä talveksi ulos, kun rouva on vasta kuukauden totutellut ulkoilmaan vietettyään ensimmäiset 2,5 vuotta täysin sisäkanina. Tuntuu, ettei Esteri ole kasvattanut lainkaa paksumpaa takkia itselleen vaikka onkin ulkoilmassa elellyt, päin vastoin karvanlähtö on aivan järkyttävää. Tämähän luonnollisesti tarkoittaa allekirjoittaneelle monia ja vielä monia kylmiä tunteja Unskin seurana sen tarhassa. Koppiin tulee pakkasvahti, joten lämmön puolesta Unski kyllä pärjäilee. Kyllä me tämä talvi porskutetaan läpi näinkin, mutta kyllähän Unski kaverin kainaloonsa mieluusti ottaisi, ja Esteri tietysti myöskin.

Koiria harmittaa, kun niiden tarha on värkätty takapihalle jossa ei ole yhden yhtä omenapuuta ja viinimarjatkin keitin mehuksi. Joka kerta ulos päästessään kääntyy nenät kohti etupihan herkkuja ja joka kerta tuomio on yhtä tyly "Ei Sinne!" Pahimmassa tapauksessa pienten riehuleiden jälkeen seistään rinnatusten portilla pillittämässä ja kun portin avaa karautetaan sieltä pää viidentenä jalkana kohti omenapuita. Ja aivan turhaan. Viime syksynä oli välillä kakka vähän herkässä, joten nyt omppuja syödään vain hallitusti.
Unski aamupuurolla



Ei kommentteja: